Vuohenoja

Vuohenoja on Tampereen kaupunginosa^[1], joka sijaitsee noin neljän kilometrin päässä keskustasta. Vuohenoja rajautuu lännessä Järvensivuun ja Iidesjärveen, idässä Aakkulaan ja Messukylään, etelässä Muotialaan ja Turtolaan sekä pohjoisessa Järvensivuun, Kalevanrinteeseen ja Hakametsään.^[1] Vuohenojassa oli 602 asukasta vuonna 2022.^[2]

Vuohenoja jakautuu käytännössä neljään osaan, sillä sen läpi kulkevat Hervannan valtaväylä ja Messukyläntie. Luoteis- ja koilliskulmassa on pääosin omakoti- ja paritaloja, kaakkoisosassa rivitaloja ja omakotitaloja sekä lounaisessa Palvaanniemessä erityisesti rivitaloja ja pieniä kerrostaloja.^[2]

Vuonna 2021 Vuohenojan asukkaista 94,2 prosenttia oli työllisiä. Eläkeläisiä oli samana vuonna 22,3 prosenttia, alle 15-vuotiaita 19,1 prosenttia sekä opiskelijoita ja koululaisia 6,5 prosenttia. Rakennuksista 69,5 prosenttia oli omakoti- ja paritaloja. Rivitaloja oli 18,6 prosenttia ja kerrostaloja 7,6 prosentia.^[2]

Kaupunginosan nimen perustana on alueen vanha yleisnimi Vuohenoja (Vuohensillanoja). Sen kautta kulkee myös samanniminen puro. Vuohensilta mainitaan siltana vuodelta 1553 peräisin olevassa käräjäpöytäkirjassa, mutta se on ollut olemassa jo paljon aiemmin. Myös vuosina 1780–1783 toimitetun isonjaon pöytäkirjassa mainitaan nimi Wuohen Silda. Vuohensillan torppa kuului Messukylän pitäjän Takahuhdin kylän Pylsylän taloon, kunnes siirtyi talon mukana Hatanpään kartanon omistukseen. Torppa, jonka rakennukset purettiin vuonna 1950, toimi 1930-luvulle saakka Tampereelle Kangasalan suunnasta tulevien maalaisten yöpymispaikkana. Vuohensillan torpparina oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Kustaa Vuohensilta. Tamperelaiset alkoivat 1800-luvun lopulla hankkia Vuohenojan alueelta vuokratontteja, ja Hatanpään kartanon omistaja teetti palstoitussuunnitelman. Kun Tampereen kaupunki osti kartanon vuonna 1913, myös Vuohenojan alue siirtyi kaupungille; tällöin siellä oli jo 67 vuokrapalstaa. Ensimmäinen osa-asemakaava Vuohenojalle vahvistettiin vuonna 1942.

Vuohenojalla on useita vuohi-alkuisia kadunnimiä, ja osa nimistä liittyy seudun vanhoihin asukkaisiin. Vuohenojantie-niminen katu jäi 1970-luvun alkupuolella rakennetun Hervannan valtaväylän alle.^[3]

Lähteet

Kirjallisuutta

• Kukkula, Juhani: Synnyinseutuni: Hakametsä, Vuohenoja. Tampere: Juhani Kukkula, 2014. ISBN 978-952-93-3692-0.