Ulrich Wilcken

Ulrich Wilcken (18. joulukuuta 1862 – 10. joulukuuta 1944) oli saksalainen historioitsija ja papyrologi.

Wilcken opiskeli Leipzigissa, Tübingenissä ja Berliinissä. Theodor Mommsen kannusti häntä ottamaan vastaan viran papyrusten luetteloijana. Mommsenin ansiosta Wilken seurasi Eduard Meyeriä muinaishistorian professorina Breslaussa vuonna 1889. Myöhemmin Wilcken oli professorina Würzburgissa (1900), Hallessa (1903), Leipzigissa (1906) ja Bonnissa (1912). Myöhemmin hän työskenteli Münchenissä (1915) ja Berliinissä (1917).

Wilken oli kreikkalaisen ja roomalaisen papyrologian pioneeri saksassa. Hän kokosi suuria määriä ptolemidien aikaisia papyruksia ja ostrakoneja. Vuonna 1931 Wilken kirjoitti Aleksanteri Suurta käsitelleen teoksen, joka muun muassa käännettiin englanniksi.

Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Norja
  • Chile
  • Espanja
  • Ranska
  • BnF data
  • Katalonia
  • Saksa
  • Israel
  • Belgia
  • Yhdysvallat
  • Tšekki
  • Australia
  • Kreikka
  • Alankomaat
  • Vatikaani
Tieteilijät
  • CiNii
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
  • Trove
Muut
  • IdRef
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Ulrich Wilcken