Suomen luontotyyppien uhanalaisuus

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus
Kirjailija Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim.).
Kieli suomi
Kustantaja Suomen ympäristökeskus
Julkaistu 2008
ISBN 978-952-11-3025-0 (koko teos)
Sarja: Suomen ympäristö, ISSN 1238-7312; 8/2008
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu kahdesti, vuonna 2008 ja 2018[1]. Uhanalaisuuden arvioinnit luontotyypeille on tehty tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Arviointien tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska toisessa uhanalaisuusarvioinnissa siirryttiin käyttämään IUCN Red List of Ecosystems -menetelmää[2]. Arviointikriteereinä käytetään muutosta luontotyypin määrässä tai laadussa, sekä luontotyypin harvinaisuutta ja kehityssuuntaa. Suomen Ympäristökeskus on osallistunut arviointimenetelmän kehittämiseen.

Uusimman uhanlaisuusarvioinnin tulokset

Viimeisin luontotyyppien uhanalaisuusarviointi on tehty vuonna 2018[3]. Arviointiin on tehty yhteensä 388 luontotyypille, jotka kuuluvat kahdeksaan pääryhmään: Itämeri, Itämeren rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit ja tunturit. Kaikista Suomen luontotyypeistä 48% arvioidaan uhanalaisiksi. Etelä-Suomessa on enemmän uhanalaisia luontotyyppejä kuin Pohjois-Suomessa. Suurin osa erittäin uhanalaisiksi arvioiduista luontotyypeistä on perinnebiotooppeja. Suomen vastuuluontotyyppejä on nimetty 44.

Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi

Vuonna 2008 ilmestyi Anne Raunion, Anna Schulmanin ja Tytti Kontulan toimittama julkaisu, jossa ensimmäisen kerran arvioitiin Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta. Teoksen on julkaissut Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristö -sarjassa vuonna 2008. Teoksessa arvioidaan kaikki Suomen seitsemän pääluontotyyppiä, Itämeri ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit sekä tunturit. Luokituksessa on tutkittu luontotyyppien muutoksia 1950-luvulta nykyaikaan. 368 luontotyypistä uhanalaisiksi on arvioitu 188. Luontotyypeistä 35 määriteltiin Suomen vastuuluontotyypeiksi.[4]

Kaksiosainen julkaisu sisältää seuraavat aiheet[4]:

  • Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet esittelee uhanalaisuuden arviointimenetelmän, arvioinnin tulokset ja perusteet sekä asiantuntijoiden laatimat toimenpide-ehdotukset.
  • Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset sisältää arvioitujen luontotyyppien kuvaukset, esiintymiskartat, valokuvat sekä luontotyyppikohtaiset arviointitulosten perustelut.

Julkaisu on saatavissa painettuna, verkkojulkaisuna ja cd:nä.[4]

Lähteet

  1. Ymparisto > Luontotyyppien uhanalaisuus www.ymparisto.fi. Viitattu 16.1.2020.
  2. Red List of Ecosystems IUCN. 8.12.2015. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  3. Kontula, Tytti & Raunio, Anne (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 : Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Ympäristöministeriö, 2018.
  4. a b c Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Ympäristö.fi. Viitattu 13.2.2011.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.