Muuramen kirkko

Muuramen kirkko
Sijainti Sanantie 7, 40950 Muurame
Koordinaatit 62°07′30″N, 025°39′52.2″E
Seurakunta Muuramen seurakunta
Rakentamisvuosi 1926–1929
Suunnittelija Alvar Aalto
Materiaali rapattu tiili
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Muuramen kirkko on vuonna 1929 valmistunut Muuramen seurakunnan kirkko.

Rakennus

Muuramen kirkko on ensimmäinen arkkitehti Alvar Aallon luonnosten mukaan toteutuneista kirkkorakennuksista. Uransa aikana hän toteutti yhteensä seitsemän uutta kirkkorakennusta: Muuramen kirkko (1926–1929), Seinäjoen Lakeuden Risti (1951), Imatran Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko (1955), Wolfsburgin kirkko Saksassa (1960), Detmeroden kirkko Saksassa (1963), Riolan kirkko Italiassa (1965) sekä Lahden Ristinkirkko (1969). Muuramen kirkko on pohjois-eteläsuuntaan sijoitettu yksilaivainen pitkäkirkko, joka kohoaa Muuramen kylätaajamassa kahden järven välisellä Muuratharjulla. Kirkon pohjoisjulkisivua hallitsee pääsisäänkäyntiä korostava pyörökaarisyvennys, jonka muoto toistuu kirkon eteläistä julkisivua hallitsevan puolipyöreän apsidin muodossa. Rakennuksen itäsivulla nousee korkea ja kapea kampaniilityylinen kellotorni. Länsipuolen julkisivua hallitsee runkohuoneeseen nähden poikittain sijoitettu seurakuntasali, jonka alaosa avautuu pieneksi pylväshalliksi, arkadikaariston kehystämäksi loggiaksi. Sen edessä oli alun perin kirkkotarha, joka oli rajattu betonisella sakaramuurilla.

Muuramen kirkko kuuluu keskeisesti Aallon varhaistuotantoon ja tyyliltään se edustaa 1920-luvun pohjoismaista klassisismia. Useimmat Aallon 1920-luvun toimeksiannoista olivat olemassa olevien puukirkkojen, kuten Äänekosken kirkon (1924) ja Korpilahden kirkon (1926–1927), korjaussuunnitelmia. Yhteensä Aalto sai suunniteltavakseen seitsemän puukirkon muutostyöt, jotka painottuivat sisätilojen muutoksiin sekä kirkollisen esineistön suunnitteluun. Näiden kirkkojen interiöörien uudistukset toteutettiin pohjoismaisen 1920-luvun klassisismin hengessä. 1920-luvulla Aalto suunnitteli myös itse kirkkoja ja osallistui Jämsän kirkon (1925), Taulumäen kirkon (1927), Viinikan kirkon (1927), Töölön kirkon (1927) sekä Vallilan kirkon (1929) suunnittelukilpailuihin. Näitä kilpailuehdotuksia ei kuitenkaan toteutettu.

Muuramen kirkko edustaa arkkitehtuuriltaan 1920-luvulla syntynyttä uutta kirkkotyyppiä, joka oli yksinkertaisen suorakaiteen muotoisen ja satulakattoisen kirkkorakennuksen ja erillisen kapean ja korkean kampaniilikellotornin yhdistelmä.

Muuramen kirkon pääovi on riemukaaren alla, ja sen jälkeinen ahdas eteinen kuvastaa kristityn tien alkuun kuuluvaa ahdasta porttia. Kirkon huoltotilat ovat poikkirungon pohjakerroksessa. Toisessa kerroksessa on seurakuntasali.[1] Kirkon vaaleaksi rapattujen seinäpintojen ainoita koristeaiheita ovat julkisivuja horisontaalisesti jakavat kerroslistat, räystäiden alalautojen sininen väri, pääovea koristava korkea kaarisyvennys sekä seurakuntasalin eteen avautuva loggia.

1920-luvulla arkkitehdit saivat vaikutteita erityisesti Italiaan suuntautuneilta matkoiltaan, joilla tutustuttiin varhaiskristillisen kirkkoarkkitehtuurin sekä maaseudun pienten kaupunkien anonyymiin rakennusperinteeseen, architettura minoreen. Alvar Aalto matkusti Italiaan ensimmäisen kerran häämatkallaan vuonna 1924. Muuramen kirkon sisätiloissa Aalto käytti 1920-luvun klassisismille tyypillisiä voimakkaita värisävyjä, kuten tummansinistä, mustaa, harmaata sekä niin kutsuttua pompeijinpunaista.

Muuramen kirkko on Alvar Aallon tuotannossa siirtymävaiheen työ klassisismista funktionalismiin,[1] sillä Aalto tutustui modernismin ja funktionalismin rationaalisiin ajatuksiin 1920-luvun lopulla. Tämä muutos näkyy Muuramen kirkossa erityisesti julkisivujen ja sisätilojen pelkistymisenä, klassisen koristelun vähenemisenä sekä modernien sisustusratkaisuiden käyttönä. Aalto käytti Muuramen kirkossa muiden modernistien tavoin ajan uusia jo olemassa olevia standardijärjestelmiä, kuten teräspuiteikkunoita sekä Poul Henningsenin moderneja PH-valaisimia.

Työtä pidetään aliarvostettuna, ja myöhemmin Aallon itsensäkin väitetään suhtautuneen suunnitelmaansa nuoruudensyntinä.[1]

Maalaukset

Muuramen kirkon alttariseinämaalauksen maalasi taiteilija William Lönnberg (1887–1947) vuonna 1929. Maalauksen aiheena on Apostolien tekojen kertomus, jossa apostolit Pietari ja Johannes parantavat ramman Jerusalemin temppelissä Kauniin portin luona (3: 1–10). Lönnberg toteutti myös saarnastuolin kolme raamatullista henkilömaalausta: Pietarin, Johanneksen ja Hyvän Paimenen.

Muuramen kirkon sisätilat ennen vuonna 2015 aloitettavaa ennallistavaa kunnostusta.

Korjaukset

Muuramen kirkko on kokenut vuosikymmenten aikana useita muutoksia ja erityisesti sen sisätilat ovat muuttuneet huomattavasti alkuperäisestä asusta. Ensimmäinen muutos sisätiloissa tapahtui jo 1930-luvulla, jolloin alkuperäistä tummaa väritystä muutettiin. 1950-luvulla sisätilojen värisävyjä vaalennettiin, ja esimerkiksi kirkkosalin katon holvi maalattiin heleän siniseksi taiteilija Urho Lehtisen värityssuunnitelman mukaan. Suurimmat muutokset kirkko koki kuitenkin peruskorjauksen yhteydessä vuosina 1978–1979, jolloin interiöörin alkuperäinen asu muuttui merkittävästi. Sisätilojen seinät maalattiin valkoiseksi ja maalatut puuosat korvattiin maalaamattomilla puupinnoilla valoisamman ilmeen aikaansaamiseksi kirkkoon.

Vuonna 2010 on meneillään uuden peruskorjauksen suunnittelu, joka on suunniteltu toteutettavaksi 2011. Muuramen kirkon sisätiloja on tarkoitus peruskorjata ennallistaen ja alkuperäistä asua kunnioittaen.[2]

Peruskorjaus alkaa vihdoin huhtikuussa 2015 ja valmistuu kesäkuussa 2016. Hinta on kolme miljoonaa euroa, ja urakoitsijaksi on valittu VRP-Rakennuspalvelu Oy. Korjaustyössä lattia ja katto rakennetaan uudelleen ja sisäpuoliset värit palautetaan alkuperäisiksi. Piha kunnostetaan ja alun perin kirkon länsipuolella ollut ruusutarha palautetaan. Pysäköintialue siirretään kauemmaksi.[1]

Lähteet

  • Päivi Ollikainen, Kirkko harjulla. Alvar Aallon suunnitteleman Muuramen kirkon (1926–29) alkuperäinen interiööri ja sen kokemat muutostyöt. Taidehistorian pro gradu -tutkielma. Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos. Jyväskylän Yliopisto, 2010
  • Muuramen kirkko Muuramen seurakunta.
  • Muuramen kirkko, (Arkistoitu – Internet Archive) Alvar Aalto -säätiön/Alvar Aalto -museon kotisivut

Viitteet

  1. a b c d Arvo Vuorela: Alvar Aallon nuoruudensynti remontoidaan alkuperäiseen loistoonsa Ylen uutiset. 31.3.2015. Viitattu 31.3.2015.
  2. Korjaussuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muuramen kirkko Wikimedia Commonsissa
  • Muuramen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Alvar Aallon tuotanto
Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929

Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko

1930–1945

Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat

1946–1959

Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré

1960–1969

Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen

1970–1991

Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto