Martinus J. G. Veltman
Martinus J. G. Veltman | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. kesäkuuta 1931 Waalwijk, Alankomaat |
Kuollut | 4. tammikuuta 2021 (89 vuotta) |
Kansalaisuus | Alankomaalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Utrechtin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Léon Van Hove |
Instituutti | Utrechtin yliopisto |
Oppilaat | Gerardus ’t Hooft Peter van Nieuwenhuizen |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1999) |
[ Muokkaa Wikidatassa ] | |
Infobox OK |
Martinus Justinus Godefriedus Veltman (27. kesäkuuta 1931 – 4. tammikuuta 2021) oli alankomaalainen fyysikko, joka tutki heikkoa vuorovaikutusta. Hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1999 yhdessä Gerardus ’t Hooftin kanssa heikon vuorovaikutuksen kvanttiluonteen valaisemisesta matemaattisen kenttäteorian avulla.[1] Eläköidyttyään hän jatkoi Michiganin yliopiston emeritusprofessorina. Vuonna 2003 Veltman julkaisi melko yleistajuisen kirjan hiukkasfysiikasta: Facts and Mysteries in Elementary Particle Physics.[2]
Veltman väitteli Utrechtin yliopistossa vuonna 1963 ja aloitti siellä työt kolme vuotta myöhemmin.[3] Siinä välissä hän työskenteli Cernissä.[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martinus J. G. Veltman Wikimedia Commonsissa
- Veltman Mathematics Genealogy Projectissa
|