Maria Leszczyńska

Nuori Puolan prinsessa Maria, Johan Starbus 1712
Ranskan kuningatar Maria Leszczyńska, Charles-André van Loo 1747
Puolan prinsessa Maria Leszczyńska avioitumisensa aikoihin, Jean-Baptiste van Loo 1725

Maria Karolina Zofia Felicja Leszczyńska (23. kesäkuuta 1703 Breslau, Sleesia – 24. kesäkuuta 1768 Versailles'n palatsi, Ranskan kuningaskunta) oli puolalainen prinsessa, josta tuli Ludvig XV:n puolisona Ranskan kuningatar.

Suku ja koulutus

Marian isä oli Stanisław Leszczyński, Lothringenin herttua, joka vuosina 1704–1709 oli ollut Puola-Liettuan kuningas. Tytär sai hyvän koulutuksen ja puhui sujuvasti viittä kieltä. Varaton perhe ei tarjonnut suuria myötäjäisiä, joten monia kosijoita ei ollut odotettavissa.[1]

Avioliitto

Marian ja Ludvigin avioliiton järjesti vuonna 1725 Ludvigin serkku Louis Henri de Bourbon. Tarkoituksena oli turvata Ranskalle kruununperillinen, ja siksi Ludvig hylkäsi aikaisemman kihlattunsa, kuusivuotiaan Filip V:n ja Elisabet Farnesen tyttären Espanjan infanta Mariana Viktorian (1718–1781).

Pari vihittiin avioliittoon Fontainebleaussa 5. syyskuuta 1725. Edellisenä päivänä tavanneet nuoret näyttivät kiintyneiltä toisiinsa, ja avioliiton sanotaan pannun käytäntöön samana yönä.[2] Heillä oli seitsemän vuoden ikäero, Ludvig oli vasta 15-vuotias ja Maria 22-vuotias. Avioliiton ensimmäiset kahdeksan vuotta olivat onnellisia, mutta Ludvig menetti kiinnostuksensa jatkuvien synnytysten ja raskauksien uuvuttamaan Mariaan ja keskittyi vuodesta 1733 lähtien rakastajattariinsa. Maria puolestaan muuttui yhä uskonnollisemmaksi, harjoitti hyväntekeväisyyttä ja perusti köyhille tytöille oppilaitoksia. Hän nautti hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta, ja piti lukemisesta, piirtämisestä ja musiikista.[3]

Kuningatar Maria ja kruununperillinen Ludvig, Alexis Simon Belle n. 1730
Ranskan kuningatar Maria Leszczyńska lukemassa Raamattua, Jean-Marc Nattier 1748

Maria oli hurskas ja arka kuningatar, joka vietti suurimman osan ajastaan ​​eristäytyneenä oman hovinsa kanssa. Hän oli muusikko, soitti taitavasti tyttäriensä Adelaïden ja Victorian kanssa klavesiinia, osallistui konserttehin ja oopperoihin, luki paljon ja pelasi seurapelejä hovinaistensa kanssa. Vuoden 1737 jälkeen hän ei jakanut vuodettaan kuninkaan kanssa. Lääkärit kielsivät Marialta aviolliset velvollisuudet vuonna 1738 koetun keskenmenon jälkeen. Tämä loukkasi kuningasta niin ettei hän koskaan enää hakenut intiimiä yhteyttä puolisoonsa. Maria oli syvästi järkyttynyt 36-vuotiaan poikansa Ludvigin kuolemasta tuberkuloosiin vuonna 1765, ja hän kuoli itse 65-vuotiaana kesäkuussa 1768.[4]

Lapset

Kahdentoista vuoden aikana Maria synnytti kymmenen lasta, joista kolme kuoli jo lapsuusiässä:

  • Louise Élisabeth (1727–1759), avioitui Espanjan kuningas Filip V:n pojan, Parman herttua Filipin (1720–1765) kanssa ja heillä oli kolme lasta. Heidän tyttärestään Maria Luisasta tuli Espanjan kuninkaan Kaarle IV:n puoliso ja Isabellasta tuli Itävallan keisari Joosef II:n puoliso. Hänestä ja Filipistä polveutuu Bourbon-Parman sukulinja.
  • Anne Henriette (1727–1752) kuoli 24-vuotiaana isorokkoon
  • Marie-Louise (1728–1733), kuoli 3-vuotiaana nuhakuumeeseen
  • Nuori kuningatar Maria Leszczynska, François Albert Stiemart 1726
    Ludvig, Louis-Ferdinand, dauphin (1729–1765). Avioitui 1. Espanjan prinsessan, Filip V:n tyttären infanta Maria Teresa Rafaelan (1726–1746) ja heillä oli yksi tytär. Avioitui 2. Saksin prinsessan, August III:n tyttären Marie-Josèfan (1731–1767) ja heillä oli 13 lasta. Heidän poikiaan olivat Ludvig XVI, Ludvig XVIII ja Kaarle X. Kuoli 36-vuotiaana tuberkuloosiin.
  • Philippe, Anjoun herttua (1730–1733), kuoli alle kolmivuotiaana mullan syöttämisestä parannuskeinona aiheutuneeseen ruokamyrkytykseen.
  • Marie Adélaïde (1732–1800), pysyi naimattomana, koska uskonnoltaan ja arvoltaan soveliasta kuninkaallista aviopuolisoa ei löydetty
  • Victoire Marie Louise Thérèse (1733–1799), pysyi naimattomana, koska uskonnoltaan ja arvoltaan soveliasta kuninkaallista aviopuolisoa ei löydetty, kuoli 66-vuotiaana rintasyöpään
  • Sophie Philippine Élisabeth Justine (1734–1782), pysyi naimattomana koska ei halunnut naimisiin, kuoli 47-vuotiaana vesipöhöön
  • Marie Thérèse Félicité (1736–1744), kuoli 8-vuotiaana isorokkoon

Kardinaali Fleuryn neuvosta muut prinsessat paitsi kaksoset ja Adélaïde viettivät lapsuutensa poissa Versaillesista, Fontevraudin luostarissa. Seitsemän lapsista eli aikuisikään asti.[5]

Lähteet

  1. Catherine Delors: Marie Leszczynska, France’s Polish Queen Versailles and More. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 14.4.2018.
  2. Catherine Delors: Marie Leszczynska, France’s Polish Queen Versailles and More. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 14.4.2018.
  3. Marie Leszczinska Chateau Versailles. Viitattu 14.4.2018.
  4. Marie Leszczyńska | Polish Royal, Consort, Mother | Britannica www.britannica.com. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
  5. Urszula Król: Marie Leszczynska (1703–1768) Patrimones Partages. Viitattu 14.4.2018.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Leszczyńska Wikimedia Commonsissa
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Italia
  • Israel
  • Belgia
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
  • Tšekki
  • Alankomaat
  • Puola
  • Vatikaani
Taiteenala
  • ULAN
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
Muut
  • RISM
  • IdRef