Lakalaivan eritasoliittymä

Neljätasoinen Lakalaivan eritasoliittymä ilmakuvassa etelästä päin nähtynä: Alimmaisena kulkee Tampereen kehätie ja 2. tasolla sillalla Tampere–Helsinki-moottoritie. 3. tasolla on silta Jyväskylästä Helsingin suuntaan ja ylimpänä silta Tampereelta Jyväskylän suuntaan[1].

Lakalaivan eritasoliittymä (Lakalaivan liittymä, Lakalaivan risteys, Tampereen eteläinen eritasoliittymä) on Tampereen keskustan eteläpuolella sijaitseva iso risteys, jossa valtatie 3, valtatie 9 ja yhdystie 3495 risteävät. Tiet liittymän kohdalla ovat moottoriteitä ja liittymä rakennettiin osana Tampereen kehätieprojektia kehätien ja Helsinkiin vievän tien (valtatien 3 jatke) risteykseen. Kehätie on osa kumpaakin mainittua valtatietä. Lakalaivaan tehtiin liittymä vuonna 1985 rakennettaessa läntistä kehätietä ja nelitasoinen eritasoliittymä valmistui 1994, kun rakennettiin itäistä kehätietä.[2] Lakalaivan liittymän itäpuolella on Karkunvuoren moottoritietunneli ja länsipuolella kehätien ylittävä seututie 130 eli Lempääläntie.

Eritasoliittymän rakenne

Lakalaivan eritasoliittymän yhden pylväsrivin kannattamista silloista voi tulla mieleen akvedukti.

Lakalaivan eritasoliittymä on Suomen ainoa neljään tasoon rakennettu liittymä.[3] Tilanpuutteen takia liittymä on perinteisestä moottoriteiden "neliapilaliittymästä" puolikas, johon on lisätty kaksi pitkää siltaa (puolineliapilatyyppi AB[4]). Näin kaikille liikennesuunnille on saatu kuitenkin rampit. Liittymässä on pohjois-eteläsuuntaiset Lakalaivan risteyssillat sekä ylimpänä pitkät ramppeina toimivat sillat: Rotatorin risteyssilta (299 m) ja Postitorven risteyssilta (386 m).[5][6]

Asiantuntijaseminaarissa siltoja on arvioitu seuraavasti[7]: Sillat ovat akveduktimaisia. Ne ovat teräspalkkisiltoja, joita kannattaa vain yksi pylväsrivi.[5]

Yhteydet liittymästä

Lakalaivan eritasoliittymästä pääsee:[1]

  • pohjoiseen Tampereen keskustaan – yhdystie 3495
  • itään Jyväskylään ja Kuopioon – valtatie 9 (eurooppatie E63)
    • Tampereen itäosasta haarautuu Lahteen valtatie 12
    • Jyväskylässä kohtaa ja haarautuu Ouluun valtatie 4
  • etelään Lempäälään ja Akaaseen – valtatiet 3 ja 9 (eurooppatiet E12 ja E63)
    • Akaasta (Toijalan taajamasta pohjoiseen ja Viialan taajamasta itään) haarautuu Hämeenlinnaan ja Helsinkiin valtatie 3 (eurooppatie E12)
    • Akaasta (Toijalan taajamasta pohjoiseen ja Viialan taajamasta itään) haarautuu Turkuun valtatie 9 (eurooppatie E63)
  • länteen Pirkkalaan, Nokialle, Ylöjärvelle ja Vaasaan – valtatie 3 (eurooppatie E12)

Liikennemäärät

Lakalaivan eritasoliittymä muodostaa keskeisen Sisä-Suomen liikenteen solmukohdan. Vuonna 2021 eritasoliittymän kohdalla kehätien liikennemäärät ovat noin 45 000-55 000 autoa vuorokaudessa. Helsingintiellä liikennemäärät ovat eritasoliittymän pohjoispuolella noin 32 000 autoa vuorokaudessa, josta ne nousevat eritasoliittymän eteläpuolelle päästessä noin 42 000 ajoneuvoon vuorokaudessa.[8]

Rampeilla liikennemäärät menevät seuraavasti (2021)[8]:

  • Ramppi Helsingin suunnasta Jyväskylään (n. 5100 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Helsingin suunnasta Vaasaan (n. 7500 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Yhdystieltä 3495 Jyväskylään (n. 4600 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Yhdystieltä 3495 Vaasaan (n. 5300 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Jyväskylän suunnasta Helsinkiin (n. 6000 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Jyväskylän suunnasta yhdystielle 3495 (n. 4000 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Vaasan suunnasta Helsinkiin (n. 7500 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Vaasan suunnasta yhdystielle 3495 (n. 3200 ajoneuvoa/vrk)

Lähteet

  • Google maps
  • Mauranen Tapani: Tampereen tuolle puolen – VT3/Tampereen läntisen kehätien historia; Tiehallinto/Mobilia 2009; ISBN 978-951-98271-4-8

Viitteet

  1. ↑ a b Google maps
  2. ↑ Tampereen tuolle puolen, sivu 58
  3. ↑ Tampereen tuolle puolen, sivu 56
  4. ↑ Moottoriteiden eritasoliittymät. Osa A, s. 45. Helsinki: Tielaitos, Kehittämiskeskus, 1994. TIEL 2130009. ISBN 951-47-6844-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.6.2013). (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ a b Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 30; Tiehallinto
  6. ↑ Usein kysyttyä / Mikä Tampereen silloista on pisin? Entä kaduista? www.tampere.fi
  7. ↑ Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 2; Tiehallinto - asiantuntijaryhmässä maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki; taiteilija, professori emeritus Lauri Anttila; arkkitehti, professori Matti Rautiola ja sillanrakennustekniikan professori Aarne Jutila
  8. ↑ a b Tieliikenteen liikennemäärät 2012-2021 paikkatieto.vaylapilvi.fi. 2021. Väylävirasto. Viitattu 22.1.2023.

Aiheesta muualla

  • Lakalaivan eritasoliittymän ilmakuva, Kansalaisen karttapaikka
  • Lakalaivan eritasoliittymän viistokuva, Fonecta.fi
  • Google Street View: Lakalaivan eritasoliittymän ylin silta, Postitorven risteyssilta
  • Hurja rekkakolari Tampereella - näin kuljettaja pelastautui! IL 25.9.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)