Joseph Kittinger

Joseph William Kittinger (27. heinäkuuta 1928 Tampa, Florida – 9. joulukuuta 2022) oli yhdysvaltalainen koelentäjä, joka teki historiallisen 31 kilometrin hypyn stratosfääristä Maan pinnalle suojanaan vain painepuku ja laskuvarjo.

Kittinger syntyi Tampassa, Floridassa ja opiskeli Bolles Schoolessa Jacksonvillessa, Floridassa sekä Floridan yliopistossa. Ajettuaan teini-ikäisenä kilpaa pikaveneillä ja myöhemmin hankittuaan lentolupakirjan hän liittyi Yhdysvaltojen ilmavoimiin maaliskuussa 1950. Hän palveli Ramsteinin lentotukikohdassa Länsi-Saksassa hävittäjäpommittajalaivueessa.

Vuonna 1954 hänet siirrettiin Hollomanin lentotukikohtaan New Mexicoon ohjuksien kehityskeskukseen (AFMDC). Kittinger lensi suihkulentokonetta, joka tarkkaili eversti John Paul Stappin rakettikelkan kulkua 632 mph (1017 km/h) vuonna 1955. Kittinger oli vaikuttunut Stappin toiminnasta, joka oli avaruuslääketieteen uranuurtajia. Stapp suositteli myöhemmin Kittingeriä avaruuslentojen tutkimustyöhön. Stapp johti suuriin korkeuksiin tähtääviä testejä, jotka johtivat myöhemmin Kittingerin ennätyshyppyyn. Project Manhighin lentäjänä Kittinger saavutti 96 784 jalan (29 500 m) ennätyskorkeuden ilmapallossa (Manhigh 1) 2. kesäkuuta 1957. Hänelle myönnettiin Distinguished Flying Cross (D.F.C.).

Ennätyshyppy

Project Excelsiorin jäsenenä hän hyppäsi vuosina 1959–1960 kolmesti laskuvarjolla heliumpallosta. Excelsiorin tarkoituksena oli testata Beaupren monivaiheista laskuvarjojärjestelmää, sillä haluttiin kehittää turvallisia poistumistapoja korkealla lentävästä lentokoneesta. Uuden laskuvarjojärjestelmän tarkoituksena oli estää hypyn aikana tapahtuva hallitsematon pyörimisliike. Testilennoilla ei tavoiteltu mitään ennätyksiä, vaikka ne projektin sivutuotteena sitten syntyivätkin. Kittinger toimi nyt kapteeniksi ylennettynä projektin kokeiden johdossa.

Ensimmäinen hyppy Excelsior I:stä 76 400 jalasta (23 287 m) 16. marraskuuta 1959 oli lähes kohtalokas. Pyörimisliikettä estävä pieni jarruvarjo laukesi jo kahden sekunnin kuluttua hypystä suunnitellun 16 sijaan, kiertyi Kittingerin kaulan ympärille ja aiheutti hallitsemattoman pyörimisliikkeen minkä johdosta hän menetti tajuntansa. Kittinger joutui noin 120 rpm:n pyörimisliikkeeseen; ääreisraajojen kiihtyvyydeksi laskettiin 22 g:tä, mikä oli uusi ennätys. Automaattisesti 10 000 jalassa (3 048 m) laukeava varalaskuvarjo hidasti laskua ja pelasti hänet. Kolme viikkoa myöhemmin, 11. joulukuuta 1959, hän hyppäsi Excelsior II:sta 74 700 jalasta (22 769 m). Tuosta hypystä Kittingerille myönnettiin Leo Stevensin laskuvarjohyppymitali.

Viimeinen hyppy tapahtui 16. elokuuta 1960 Excelsior III -heliumpallosta 102 800 jalan (31 300 m) ennätyskorkeudesta. Hyppykorkeuteen nousu kesti puolitoista tuntia. Hypyn alussa pudotusta vakautti pieni jarruvarjo. Kittinger putosi 4 minuuttia 36 sekuntia saavuttaen 614 mph (988 km/h eli 274 m/s) maksiminopeuden ennen kuin hän aukaisi päälaskuvarjon 18 000 jalassa (5 500 m). Heliumpallon nousuvaiheen aikana painepuvun oikeasta käsineestä poistui suojaava paine ja hänen oikea kätensä paisui hypyn aikana lähes kaksinkertaiseksi.^[1] Hän saavutti seuraavat ennätykset: korkeimmalle noussut ilmapallo, korkeimmalta suoritettu laskuvarjohyppy, pisin jarruvarjoa käyttävä hyppy (4 min), suurin ihmisen ilmakehässä saavuttama pudotusnopeus sekä pisin vapaapudotus^[2]. Toisinaan hypyn maksiminopeudeksi mainitaan myös 714 mph, mikä ylittää äänen nopeuden, mutta 614 mph vastaa noin 0,9 Machia.

Myöhempi elämä

13. joulukuuta 1962 Project Star Gazerissä Kittinger ohjasi ilmapallon yläilmakehään 25 kilometrin korkeuteen lounaisen New Mexicon yllä missä hän tarkkaili yhdessä Yhdysvaltain laivaston siviilitähtitieteilijä William C. Whiten kanssa voimakkaalla teleskoopilla taivasta 18,5 tunnin ajan.

Kittinger palveli Vietnamin sodassa lentäjänä. Hän osallistui 483 lennolle ja joutui 11. toukokuuta 1972 alasammutuksi ja 11 kuukaudeksi sotavankeuteen. Kittinger jäi eläkkeelle ilmavoimista everstin arvoisena vuonna 1978 ja siirtyi Martin Mariettan palvelukseen. Hän oli edelleen kiinnostunut ilmapallolennoista ja saavutti 14.–18. syyskuuta 1984 vielä yhden maailmanennätyksen, ensimmäisen yksinlennon Atlantin yli ilmapallolla.

Kittingeriä ei voida kuitenkaan saavutustensa valossa pitää avaruuslentäjänä, sillä yhdysvaltalaisen määritelmän mukaan avaruus alkaa 50 mailista (noin 80 km) ja Fédération Aéronautique Internationalen (FAI) mukaan 100 kilometristä. Hänen toimintansa kuitenkin edisti avaruustutkimusta.

Kittinger kuuluu Yhdysvaltojen National Aviation Hall of Fameen. Hän toimi Rosie O'Gradyn Lentävän Sirkuksen varapuheenjohtaja ja harrasti taitolentoa.

Hän osallistui Red Bull Stratos -projektiin toimimalla Felix Baumgartnerin avustajana ja kapselikommunikaattorina, kun Baumgartner rikkoi Kittingerin ennätyksen hyppäämällä 39 kilometrin korkeudesta^[3].

Kittinger kuoli joulukuussa 2022 Floridassa. Kuolinsyy oli keuhkosyöpä.^[4]

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joseph Kittinger Wikimedia Commonsissa

Artikkeleita Kittingeristä

• The 20-Mile Fall Time-aikakauslehti 29.8.1960
• USAF People, Colonel Joe Kittinger Jr.
• U.S. Centennial of Flight Commission: Joseph Kittinger
• Airman Quarterly (Magazine of America's Air Force) article "Leap of Faith"
• Forbes article "Adventurer: One Giant Step"
• Radio Free Europe/Radio Liberty article "Aviation Pioneer Recognized For Parachute Jump From Edge Of Space"

Teknistä tietoa hypyistä

• Details of his Big Jump from a stratospheric balloon in 1960
• Details of the MANHIGH-I mission that take him to the stratosphere in 1957
• Details of the STARGAZER mission that take him along with William C. White to the stratosphere in 1962
• Speed of a Skydiver (Terminal Velocity) The Physics Factbook.
• "Ask a Rocket Scientist" article about jump, future attempts, and the science behind it.

Videoita

• Project Excelsior hyppy yksityiskohtaisesti väreissä, arkistokuvaa
• Video: First man In Space - Skydiving from the edge of the world
• Joseph Kittinger puetaan painepukuun lentoa varten 23 minuuttia, ei ääntä

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Yhdysvallat