Esti Heiniö
Esteri (Esti) Heiniö, o. s. Estola (27. syyskuuta 1897 Tampere – 19. maaliskuuta 1978 Tampere) oli suomalainen kirjailija.
Esti Heiniön vanhemmat olivat kauppias Kustaa Estola ja Maria Lindström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1918 ja oli naimisissa vuodesta 1918 diplomi-insinööri ja kansanedustaja Sulo Heiniön kanssa.[1]
Teoksia
- Punainen auto, romaani. WSOY 1930
- Punaisen auton uusi ohjaaja, romaani. WSOY 1931
- Ojan takana, romaani. WSOY 1936
- Miehen pitää luopuman, romaani. WSOY 1937
- Viileä suvi, romaani. WSOY 1938
- Kauppias Tampereelta, näytelmä. 1944
- Onnellinen nikkari, näytelmä. 1945
- Kultasormus, romaani. WSOY 1946
- Tumma mies, romaani. WSOY 1947
- Iloinen maaltapako, näytelmä. 1950
- Neito ja punapaula, romaani. WSOY 1953
- Sataa ja paistaa huhtikuinen sarjakuva. WSOY 1956
- Häämarssi. WSOY 1959
- Sininen lankakerä. 1966
Palkinnot
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1953, 1959
Lähteet
- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
| ||||||||||
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
