Dossenheim

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Dossenheim
Dossenheimin kirkko
vaakuna
Sijainti Rhein-Neckar-Kreisin piirikunnassa
Dossenheim
Koordinaatit: 49°27′N, 08°40′E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Baden-Württemberg
Hallintopiiri	Karlsruhe
Piirikunta	Rhein-Neckar-Kreis
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	14,15^[1] km²
Korkeus	153 m
Väkiluku (30.6.2022)	12 554^[2]
– Väestötiheys	887 as./km²
Postinumero	69221
Suuntanumero(t)	06221
Rekisterikilpi	HD

www.dossenheim.de
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Dossenheim [ˈdɔsənhaɪ̯m] on kunta Saksan lounaisosassa, Baden-Württembergin osavaltion Rhein-Neckar-Kreisin piirikunnassa. Se sijaitsee osavaltion luoteiskulmassa aivan Heidelbergin pohjoispuolella. Dossenheimissa oli 12 554 asukasta kesäkuun 2022 lopussa,^[2] ja sen pinta-ala on 14,2 neliökilometriä.^[1]

Maantiede

Dossenheim sijaitsee viisi kilometriä Heidelbergin keskustasta pohjoiseen Odenwald-vuoriston reunalla historiallisen Bergstraße-tien varrella. Kunta rajoittuu etelässä Heidelbergiin, lännessä Ladenburgiin sekä pohjoisessa Schriesheimiin. Dossenheim kuuluu Rhein-Neckar-Kreisin piirikuntaan.

Valtaosa kunnan väestöstä elää Dossenheimin keskustassa, lisäksi kuntaan kuuluu Schwabenheimin kylä, jossa asuu noin 240 ihmistä. Dossenheimin matalin kohta on Neckarjoki kunnan alueen länsiosassa 96,4 metrin korkeudessa, korkein kohta on 550 metriä korkea Weißer Stein -vuori.

Historia

Dossenheimin ensimaininta on vuodelta 766 peräisin olevassa Lorschin luostarin asiakirjassa, joskin oletetaan että kylä perustettiin jo 300- tai 400-luvulla frankkien aikoihin. 1130-luvulta alkaen kylän itäpuolella vuorenrinteeseen rakennettua Schauenburg-linnaa hallitsi Wolfsölden-Schauenburgin ritarisuku. Heidän kuoltua sukupuuttoon, linna läänityksineen myytiin vuonna 1303 läheisessä Heidelbergissä residenssiään pitäville pfalzkreiveille, myöhemmille Kurpfalzin vaaliruhtinaille, joskin jo 1319 linna siirtyi Mainzin arkkipiispan omistukseen. Schauenburgista tuli kilpailevien Kurpfalzin ja Mainzin arkkihiippakunnan välinen riitakapula, kunnes Kurpfalzin vaaliruhtinas Friedrich I. valtasi alueen vuonna 1460 ja tuhosi linnan.

Landshutin perimyssodan yhteydessä Hessenin maakreivin sotaväki tuhosi Dossenheimin vuonna 1504, samoin tekivät Tillyn joukot Kolmikymmenvuotisen sodan aikaan 1622. Kolmikymmenvuotisen sodan sekasorrossa Dossenheim ehti palata väliaikaisesti Mainzin alaisuuteen, mutta sodan päätyttyä se palautettiin Kurpfalzille. 1600-luvun sodissa ranskalaiset valtasivat Dossenheimin kolme kertaa, 1674, 1689 ja 1693.

1803 Kurpfalzin vaaliruhtinaskunta lakkautettiin ja sen Reinin itäpuoliset osat, siis myös Dossenheim, siirtyivät Badenin suurherttuakuntaan, minkä ansiosta Dossenheim kuuluu nykyäänkin Baden-Württembergin osavaltioon. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Dossenheim pysyi jokseenkin pienenä kylänä (4 300 asukasta vuonna 1939), mutta läheisen Heidelbergin kaupungin ansiosta Dossenheimin asukasluku kasvoi nopeasti toisen maailmansodan jälkeen. Vuoden 1973 osavaltiohallituksen suunnitelmat liittää Dossenheimin Heidelbergiin kaatuivat Dossenheimilaisten vastustukseen. 1980-luvulla kunnan länsiosaan rakennettiin uudisasutusalue, ja vuonna 1988 Dossenheim ohitti 10 000 asukkaan rajapyykin.

Liikenne ja talous

Valtatie 3, joka tässä kohtaa on osa Bergstraßen matkailureittiä, kulkee Dossenheimin läpi, moottoritie A5 kulkee keskustan länsipuolella. Raitiovaunulinja yhdistää Dossenheimin kymmenen minuutin välin Heidelbergiin, Mannheimiin ja Weinheimiin.

Dossenheim on ensisijaisesti asumiskunta, suuri osa väestöstä käy töissä Heidelbergissä. Historiallisesti viininviljeily on ollut merkittävä elinkeino, minkä ansiosta kunnan vaakunassakin on kuvattuna viininrypäleitä. 1800-luvulta aina 1980-luvulle Dossenheimissa toimi kaksi porfyyrilouhosta, jotka nekin olivat suuria työllistäjiä kunnassa. Nykyään louhokset eivät enää ole toiminnassa, mutta niiden paljaiden kallioseinien kulissi antaa edelleenkin Dossenheimille leimansa.

Kulttuuri ja nähtävyydet

Kauneutensa ansiosta tunnetun Bergstraßen varrella sijaitseva Dossenheim tarjoaa luontokohteita sekä tasangon kulttuurimaisemassa että tiheämetsäisessä Odenwald-vuoristossa. Kunnan päänähtävyydet ovat entiset porfyyriluohokset jylhine kallioseinineen, keskiaikaisen Schauenburgin linnan raunio sekä 550 metriä korkea Weißer Stein, jonka huipulla sijaitsee TV-torni. Dossenheimin vanhassa raatihuoneessa toimii kotiseutumuseo.

Dossenheimin evankelinen kirkko rakennettiin 1375 vanhan romaanisen edeltäjäkirkon paikalle ja sitä muunneltiin 1480-luvulla. Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkkoa käyttivät ns. ”simultaanikirkkona” sekä katolilaiset että luterilaiset, kunnes 1926 valmistui uusibarokkinen katolilainen kirkko ja vanha kirkko siirtyi pelkästään luterilaisten käyttöön. Joka vuonna syyskuun kolmantena sunnuntaina Dossenheimissa vietetään katujuhlana perinteistä kirkonvihkimisjuhlaa, joka tunnetaan paikallisella murteella nimellä Kerwe.

Lähteet

↑ ^a ^b Zahlen, Daten und Fakten Stadt Dossenheim. Viitattu 14.5.2023. (saksaksi)
↑ ^a ^b Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 10) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 14.5.2023. (saksaksi)